Yritys

 

Kuvaus

Yritys

Laskentatoimi

Markkinointi

 

Sisällysluettelo:

1.	Yrittäjyys ja yritystoiminta
1.1	Johdanto
1.2	Yritystoiminnan lähtökohdat
1.3	Sidosryhmät
1.4	Arvoketjut
2.	Toiminnan suunnittelu ja yrityksen perustaminen
2.1	Strateginen ja operatiivinen suunnittelu
2.1.1	Toiminta-ajatus
2.1.2	Liikeidea
2.1.3	Kilpailustrategiat
2.2	Yrittäjyys
2.3	Yritysmuodon valinta ja yrityksen perustaminen
2.4	Yritystoiminnan riskit
3.	Tehtäviä

Kirjallisuus: 

Uusi-Rauva, Haverila, Kouri: Teollisuustalous

Raatikainen: Liikeideasta liikkeelle        

Viitala, Jylhä: Menestyvä yritys

1.Yrittäjyys ja yritystoiminta 1.1 Johdanto Yrityksen tehtävänä kansantaloudessa on saada aikaan hyödykkeitä (tavaroita tai palveluja) eli suoritteita. Jotta näitä saadaan aikaan, tarvitaan tuotannontekijöitä. Tuotannontekijöitä ovat esim. työntekijät, rakennukset, raaka-aineet. Yrityksessä pyritään mahdollisimman suureen tuotokseen mahdollisimman pienin panoksin eli kustannustehokkuuteen. Yrityksen talousprosessi syntyy, kun edellä mainittuja suoritteita myydään suorite-markkinoille, mistä myyntitulona saatavalla rahalla ja osittain rahoitusmarkkinoilta saatavilla rahoilla peitetään suoritteiden valmistuksen aiheuttamat kustannukset ja saadaan haluttu voitto. Yrityksen reaaliprosessi tarkoittaa varsinaista tuotantotoimintaa - tuotannontekijöiden hankkimista tuotannontekijämarkkinoilta ja niiden avulla tapahtuvaa suoritteiden aikaansaamista ja edelleen suoritteiden myyntiä suoritemarkkinoille. Rahaprosessi kuvaa rahavirtaa suoritemarkkinoilta yrityksen kassan kautta tuotannontekijämarkkinoille. Peruskäsitteet suoritteet tuotot (suorite x yksikköhinta) tuotannontekijät (lyhytvaikutteiset esim. raaka-aineet sekä pitkävaikutteiset kuten esim. koneet ja tilat) kapasiteetti, toiminta-aste, toimintasuhde kustannukset (toiminta-asteesta riippuvat eli muuttuvat kustannukset ja toiminta-asteesta riippumattomat eli kiinteät kustannukset)

 

Kuva 1. Yrityksen talousprosessi

		Reaaliprosessi
Suoritemarkkinat		Yritys:			Tuotannontekijä-    markkinat
	< ----- suoritteet	Valmistus		< ---------  tuotannontekijät
	tulot ----- >	Kassa		menot ----- >
		pääoman palautus / voitonjako	pääomien sijoitus
		rahoitusmarkkinat Rahaprosessi

 

1.2 Yritystoiminnan lähtökohdat Yrityksen taloudelliset toimintaedellytykset:  Kannattavuus lyhyt aikaväli (tulot > menot) pitkä aikaväli (voittoa)  Likviditeetti maksukykyisyys  Vakavaraisuus oman- ja vieraanpääoman suhde  Tuottavuus Tuottavuuteen voidaan vaikuttaa parhaiten puuttumalla oikealla tavalla keskeisiin syytekijöihin.   Tavoitetekijä: Kannattavuus Syytekijät: Laatu Tuottavuus   Laatu on asiakkaan määrittelemä laatu. Tuottavuus on tuotosten ja niiden aikaansaamiseksi käytettyjen panosten suhde. Tuottavuuden osatekijät: Panokset -> Järjestelmä -> Tuotokset Kokonaistuottavuus =  Kaikkien tuotantotulosten summa /    Kaikkien tuotantopanosten summa   Tuotantopanoksia: Henkilöpanos Pääomapanos Materiaalipanos   Esimerkki:   Tuottavuuskäsitteitä rautanauloja valmistavassa yrityksessä: Tuottavuus: Montako tuuman naulaa saadaan kilosta rautaa? (ainekäytön tuottavuus) Kulutusluku: Paljonko rautaa tarvitaan yhden naulan tuottamiseen? Taloudellisuus: Montako naulaa voidaan tuottaa yhdellä eurolla? Yksikkökustannus: Paljonko maksaa yhden naulan tuottaminen? Tehokkuus: Paljonko toteutuneet valmistusmäärät ovat suhteessa tavoitemääriin? Kannattavuus: Paljonko yritys saa voittoa (=hinta-kustannukset) yhdestä myydystä naulasta?   1.3 Sidosryhmät Yrityksen toiminta perustuu suhteisiin, joita sillä on sidosryhmiin. Tällöin yrityksen toiminta käsitetään sopimukselliseksi ja sosiaaliseksi vuorovaikutusten kentäksi. Sidosryhmät ovat niitä ryhmiä, jotka ovat tekemisissä ja yhteistyössä yrityksen kanssa. Ne ovat yksityisiä henkilöitä, toisia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka antavat yritykselle panoksensa (esim. työpanos, pääomaa, raaka-aineita), mutta joilla on myös vastaavasti vastikevaatimuksensa (esim. palkkaa, palveluksia, asemaa). Voidaan puhua sisäisistä ja ulkoisista sidosryhmistä. Sidosryhmä on siis tietyssä sidonnaisuudessa yritykseen ja päinvastoin. Sidosryhmäsuhteita säädellään laissa sopimusoikeudellisin ja työoikeudellisin säädöksin.

 

Tavaroiden ja palvelujen toimittajat: Tavaroiden tuottajat/Palveluiden tuottajat/Raaka-aineiden yms. toimittajat	YRITYS	Rinnakkaiset sidosryhmät: Kilpailijat/Yhteistyökumppanit/Rahoittajat/Julkinen sektori
Sisäiset sidosryhmät: Liiketoimintayksiköt/Hlöstö ja johto/Omistajat ja rahoittajat		Asiakkaat: Yrityksen omat asiakkaat/Asiakkaiden asiakkaat

 

Sidosryhmien merkitys yritykselle ja päinvastoin vaihtelee eri tilanteissa ja yrityksen toiminnan muuttuessa, esim. laajentuessa. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää tyydyttää sidosryhmien tarpeet, minkä yritys ottaa huomioon strategioita ja toimintasuunnitelmia laatiessaan. Vaikka kaikki sidosryhmät ovat yrityksen toiminnalle välttämättömiä, niillä on eri aikoina eri määrä vaikutusmahdollisuuksia ja – valtaa yrityksen tuloksekkuuteen.   1.4 Arvoketjut Yrityksen toiminta koostuu erilaisista virroista, joissa tieto, pääomat ja materiaalit siirtyvät ja yhdistyvät ihmistyön, koneiden ja järjestelmien ohjaamina. Yrityksen toiminnan yhteydessä puhutaan arvoketjuista ja prosesseista. Arvoketju kuvaa tuotteiden kulkua raaka-aineesta kulutukseen. Arvoketjussa ovat mukana raaka-aineen, tarvikkeiden, komponenttien ja systeemien toimittajat, varsinaisen tuotteen valmistaja ja myyjä, suora-asiakas ja viimeisenä loppuasiakas.    Arvoketju alkaa raaka-aineen toimittajien toiminnoista. Ostajat ovat kiinnostuneita, mistä myyjäyritys on hankkinut raaka-aineensa tai toimittamansa tavarat (esim. Reilun Kaupan tuotteet). Ketjun alkupää kiinnostaa eettisten kysymysten lisäksi myös kannattavuuden ja laadun näkökulmasta.    Seuraavassa vaiheessa arvoketjun kiinnostuksen kohteena on myyjäyrityksen sisäinen toiminta. Kokonaisketju alkaa suunnittelusta ja päättyy asiakaskohtaamisiin, ja arvon kasvattaminen määrittyy sen mukaan, miten paljon asiakashyötyä myyjäyrityksen tarjoukseen on syntynyt. Tavoiteltava asiakashyöty on sellaista asiakkaan kokemaa hyötyä, josta asiakas on valmis maksamaan. Asiakaslähtöisyys on tuonut ketjun loppupäässä selvästi esiin pyrkimyksen arvoketjun suunnittelun avulla palvella loppuasiakasta.   Yritys saavuttaa kilpailuetua pystymällä määrittelemään ja johtamaan arvoketjunsa kokonaisuuden ja siinä tarvittavan osaamisen ja sen kehittämisen maksimaalisesti. Yritys on kannattava, jos sen tuottama arvo eli kokonaistulot ylittävät tuotteen valmistuksesta aiheutuvat kustannukset. Olennaista on kysyä, mitä lisäarvoa yrityksen panostukset tuovat asiakkaalle. Jos lisäarvoa ei synny, pitäisi ko. vaiheen kustannukset kyseenalaistaa.   2. Toiminnan suunnittelu ja yrityksen perustaminen 2.1 Strateginen ja operatiivinen suunnittelu Suunnittelu voidaan jakaa strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun. Strateginen suunnittelu on toimivien liikeideoiden määrittämistä (=oikeita asioita) ja operatiivinen suunnittelu/johtaminen on valittujen liikeideoiden toteutusta (=asioiden tekemistä oikein). Pääpaino strategisessa suunnittelussa on kehitys pitkällä aikavälillä ja se on ylimmän johdon tehtävä, kun taas operatiivisessa keskitytään ratkaisemaan tämän hetken ongelmia. Tavoitteena strategisessa on tulevaisuuden voitot ja vaikeutena on tulevaisuuden vaikea ennustaminen. Vastaavasti operatiivisella puolella tietoa on saatavilla ja keskitytään nykyisiin voittoihin. Työkaluina strategisella puolella on esim. visiot, toiminta-ajatus, liikeideat, päämäärät. Operatiivisen suunnittelun apuna on esim. budjetit, tulostavoitteet, kampanjat, painopisteet.   Strategisen suunnittelun prosessi:

Yrityksen toiminta-ajatus Määrittelee perustuotteen tai palvelun, ensisijaisen markkina-alueen ja pääasiallisen teknologian

Kilpailuetuanalyysi

Mahdollisuuksien ja uhkien analyysi

Sisäinen toimintaympäristö -rahoitusresurssit, markkinointi, tuotanto-osaaminen, teknologia

Ulkoinen toimintaympäristö - kilpailijoiden koko ja osaaminen, toimittajat ja asiakkaat

Markkina-aseman vertailu ja analyysi

Toiminta-ajatuksen tarkistus ja liikeidean määrittely

Yrityksen päämäärien ja tavoitteiden vahvistaminen

Strategiset vaihtoehdot: markkinasegmentit ja kilpailukeinojen valinta

Strategian toimeenpano ja resurssien uudelleensuuntaus

Resurssien uudelleenallokointi

Aikaansaannosten seuranta

Muutostrendien seuranta

 

2.1.1 Toiminta-ajatus Toiminta-ajatus muodostaa perustan yrityskulttuurille, joka kuvaa yrityksen strategiaa. Se suuntaa johtajien toimintaa ja henkilöstön ohjauksen ja kannustamisen väline. Sen muuttamisen seurauksena muuttuvat myös yrityksen liikeideat, päämäärät, tavoitteet ja strategiat. Toiminta-ajatusta muodostettaessa, vastaa yrityksen johto kysymyksiin:   missä liiketoiminnassa olemme ketkä ovat meidän asiakkaamme miksi tämä organisaatio on olemassa   Hyvin määritelty toiminta-ajatus pitää sisällään näkemyksen siitä, mitä organisaatio haluaa saavuttaa ja minkä markkinoiden ja asiakkaiden kanssa organisaatio on tekemisissä nyt ja tulevaisuudessa. Sen tulisi olla suhteellisen vapaasti muotoiltu, jotta se mahdollistaisi organisaation laajenemisen liiketoiminta-alueensa puitteissa, kun organisaatio yrittää sopeutua ympäristön muutoksiin.     2.1.2 Liikeidea Liikeidea perusta on se, että joku on valmis maksamaan saadakseen itselleen yrityksen tarjoaman tuotteen tai palvelun. Keskeiset komponentit ovat siis tuote ja palvelu sekä asiakas ja tuotteen ostaja. Liikeidea vastaa kysymyksiin: kenelle (Mitkä ovat markkinat ja niiden vaatimukset? Kuka on asiakas) mitä (Mikä on tuotteen/palvelun antama hyöty asiakkaalle?) miten (Ovatko resurssit riittävät? Onko organisaatio oikea? Ovatko toimintaperiaatteet oikeat?) mielikuva yrityksestä eli imago (Miksi asiakas ostaa meiltä?) Osien on oltava tasapainossa keskenään. Liikeidea on osa liiketoimintasuunnitelmaa ja sitä tarkistetaan yrityksen toiminnan aikana. Aloittavalla yrityksellä on oltava kirjallinen liikeidea jo rahoituksen järjestämisen takia. Pohdinnan apuna voidaan käyttää esim. seuraavia näkökulmia: Ainutlaatuisuus: tyydyttääkö tuote jotain uusia, tyydyttämättömiä tarpeita? Missä olemme kilpailijoita parempia? Asiakkaat: kuka on asiakkaamme, miten he käyttäytyvät, mikä saa heidät ostamaan, onko segmentti riittävän suuri/liian suuri? Onko kyseessä muoti-ilmiö vai onko toiminta pysyvää, onko kehitysnäkymiä? Markkina-alue: koko maailma, Eurooppa, Suomi, oma kortteli jne.? Organisaatio: mitä tehtäviä ideaan kuuluu, kuka tehtävät tekee? Yrittäjä laatii liiketoimintasuunnitelman, joka on jäsennelty kuvaus yrityksen markkinoista ja niiden mahdollisuuksista, toiminnasta ja toimintaperiaatteista sekä voimavaroista ja niiden kartuttamisesta. Erilaiset analyysit ovat yksi osa yrityksen perustamissuunnittelua. Niistä tärkeimpiä ovat Ympäristöanalyysi: kysyntä, kilpailu, taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset, ympäristölliset ja kulttuuriset tekijät Sisäisen tehokkuuden analyysi: saatavilla olevat varat, talous, prosessit, henkilöstö ja organisaatio, osaaminen, tilat ja teknologia Synteesit eli kokoavat analyysit: SWOT ja liikeidea-analyysi   2.1.3 Kilpailustrategiat Jotta yritys menestyisi markkinoilla, sen on pystyttävä luomaan itselleen kilpailuetu eli sen on kyettävä luomaan ylivoimaista arvoa asiakkailleen. Tämän se voi tehdä kahdella tavalla: Lisäämällä hyötyjä asiakkaalle suhteessa kustannuksiin Alentamalla asiakkaan kustannuksia suhteessa hyötyihin Porterin mukaan yrityksellä voi olla koko joukko vahvoja puolia kilpailijoihinsa nähden, mutta sen tarjoama kilpailuetu voi silti perustua joko alhaisiin kustannuksiin tai differointiin (=erilaistaminen).    Yrityksen kolme perusstrategiaa Porterin mukaan.   KILPAILUETU KILPAILUKENTTÄ   Alhaiset kustannukset Asiakkaan havaitsema ainutlaatuisuus Laaja kohdealue 1. Kustannusjohtajuus 2. Differointi Kapea kohdealue 3 A. Kustannuspainotteinen keskittymisstrategia 3 B.   Differointipainotteinen keskittymisstrategia

Kukin strategia on erilainen; valittavan kilpailuedun tyyppi yhdistetään siihen strategiseen kohdealueeseen, jolla kilpailuetu halutaan saavuttaa. Kustannusjohtajuuden ja differoinnin strategioissa kilpailuetu pyritään saavuttamaan laajassa segmentissä, kun taas keskittymisstrategiat kohdistuvat kapeaan segmenttiin. Yrityksen on tehtävä valinta, mikä tyyppistä kilpailuetua tavoitellaan ja millä alueella se halutaan saavuttaa. Valinta on tehtävä, jos aikoo menestyä.   2.2 Yrittäjyys Yrittäjyys ei ole pelkästään uusien yritysten perustamista ja yritystoimintaa. Se on ajattelu- ja toimintatapa. Ulkoisen yrittäjyyden tunnusmerkkinä on oma itsenäinen yritys. Usein se on pienyritys, jossa yrittäjä on yrityksensä omistaja, johtaja ja yleensä myös sen tärkein työntekijä. Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa organisaation yrittäjämäistä toimintatapaa: henkilökunta on motivoitunut työhönsä ja halukas tuottamaan laadukkaita tuotteita ja palveluja. He ovat "yrittäjiä yrityksen sisällä" ja luovuuteen ja innovatiivisuuteen kannustetaan. Yrittäjyyden ilmenemismuodot voidaan jakaa seuraavasti: Uutta luova yrittäjyys Resursseja uudelleensuuntaava yrittäjyys Resurssien käyttöä tehostava yrittäjyys Resursseja uudelleenkäyttävä yrittäjyys Yritys ja liikeideat ryhmitellään tuote-, valmistus-, palvelu-, markkina-, ja taitoideoihin. Tuoteidean lähtökohtana on keksintö tai uudistus, ja kyseessä on innovaatio. Valmistusidea perustuu yrittäjän kykyyn tuottaa ja toimia kilpailijoita tehokkaammin ja joustavammin. Näin saavutetaan kustannusetuja kilpailijoihin nähden. Markkinaidea syntyy markkinaraon tai uuden segmentin kautta tai vaikkapa löytämällä uusi käyttötapa vanhoille, poisheitettäväksi ja jätteeksi luokitelluille tuotteille. Palveluidea löytyy usein miettimällä, miten asiakkaita voisi palvella paremmin. Idea voi perustua esim. laatuun, nopeuteen tai luotettavuuteen. Taitoidea perustuu yrittäjän henkilökohtaiseen taitoon., johon liittyy ainutlaatuisuutta. Tämä voi syntyä esim. harrastuksen kautta (vaateompelimo, korjaamot, taidepajat jne.). Tavoitteena on löytää kilpailuetu suhteessa toisiin alan yrittäjiin.   Yrityksen perustamisen marssijärjestys:

Yritysidea- Alustava liiketoimintasuunnitelma

Rahoituksen järjestäminen

Yritysmuodon valinta

 

Yksityinen elinkeinon harjoittaja (Toiminimi) -liikkeenharjoittaja -ammatinharjoittaja

Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Yhtiösopimus -kirjallisena -yhtiömiesten kesken

Osakeyhtiö   Perustamisasiakirjat -perustamiskirja -perustamiskokouspöytäkirja -yhtiöjärjestys -hallituksen pöytäkirja

 

Yritystoiminnan luvanvaraisuuden selvittäminen Lupaviranomaisia mm. kaupungit, kunnat, lääninhallitukset ja ministeriöt

 

Perusilmoitus kaupparekisteriin

 

Aloitus-/muutosilmoitus   ly-tunnus ennakkoperintärekisterimerkintä veroennakot alv-rekisteröinti

 

Vakuutukset Yrittäjän YEL-vakuutus sekä työntekijöiden TEL-, LEL- ja TaEL –vakuutukset. Työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutukset sekä yrityksen vakuutukset. Vakuutusyhtiöt.

 

Kirjanpidon järjestäminen

 

 

2.3 Yritysmuodon valinta ja yrityksen perustaminen Yritysmuodot jaetaan seuraavasti:  Henkilöyritykset yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiitti yhtiö  Pääomayritykset Osakeyhtiö Osuuskunta Yritysmuodon valintaan vaikuttavat: perustajien lukumäärä pääoman tarve vastuun jako toiminnan joustavuus toiminnan laajuus/kehitys näkymät/tulevaisuuden odotukset riskin jako voitonjako verotus Henkilöyrityksissä yrittäjä vastaa koko omaisuudellaan yrityksen veloista, kun pääomayrityksissä vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomapanokseen. Yrityksen perustamiseen liittyy merkintä kaupparekisteriin. Kaupparekisteristä löytyvät perustiedot yrityksistä (nimi, yritysmuoto, toimiala, yrittäjien henkilötiedot, yhtiösopimus sekä merkintälista). Yrittäjän on hoidettava verotukseen ja arvonlisäveroon liittyvät asiat verottajan kanssa. Lisäksi on hoidettava palkanmaksuun ja vakuuttamiseen liittyvät asiat. Muita yritystoiminnan muotoja ovat asiakasyrittäjyys (vaihdon kohteena koko liiketoiminnan operointi esim. franchising tai yksittäiset toiminnot esim. jakelu, huolto, myynti jne.) Verkostoyrittäjyydessä asiakkaat toimivat yrityksen todellisina voimavaroina, he ovat sekä kuluttajia että markkinointikanava omille asiakkailleen. Franchising on kahden itsenäisen yrityksen, franchising antajan ja franchising yrittäjän, välistä sopimukseen pohjautuvaa yhteistyötä. Siinä yksityinen yrittäjä saa korvausta vastaan käyttöönsä valmiiksi kehitetyn tuotteen tai palvelun ja toimintamallin. Suomessa tällaisia ketjuja on 80 kpl.   2.4 Yritystoiminnan riskit Yritystoimintaan liittyy monenlaisia uhkia ja epävarmuustekijöitä. Riskejä ovat mm. koneiden rikkoutuminen, avainhenkilöiden sairastuminen ja kysynnän loppuminen. Riskejä ei voi täysin poistaa, mutta tehokkaan suunnittelun avulla niitä voi pienentää. Riskienhallintaan kuuluu riskien tunnistaminen ja analysointi. Yrityksen riskit: Omaisuusriskit Vastuuriskit, keskeytysriskit Henkilöriskit Toimialasta ja olosuhteista johtuvat eritysriskit   Yrityksen tunnistamat ja hallitsemat riskit: Omaisuusriskit: liittyy myös ns. keskeytymisriski esim. tuotantolaitos tuhoutuu tulipalossa tai tuotanto keskeytyy muusta syystä ja asiakassuhteet vaarantuvat. Henkilöriskit: esim. avainhenkilöiden lähtö. Näiden hallinnassa yrityksellä on tukenaan sekä säädökset että mahdollisuus profiloitua työantajana vapaaehtoisilla henkilövakuutuksilla. Toimiala/eritysriskit: ympäristö- ja kuljetusriskit, valuuttariskit Muita riskejä: Tietotekniikka, teollisuusvakoilu sekä uudet teknologiat ja raaka-aineet lisäävät epävarmuutta ja vaikeasti ennustettavien riskien määrää. Uudet tuotteet pitäisi tuoda markkinoille aiempaa nopeammin, mikä lisää yrityksen tuotevastuu riskiä. Kansainvälistyminen aiheuttaa omat riskinsä. Omat riskinsä aiheuttavat epäluotettavat liikekumppanit ja viranomaisbyrokratia. Riskit pyritään poistamaan, pienentämään niitä tai siirtämään niitä. Tyypillinen keino on erilaiset vakuutukset.   Kooste yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyvistä asioista:

 

Yrittäjäosaamisen hankinta 7-20 vuotta

 

Liiketoimintaresurssit ja osaaminen A. Tiedollinen hallinta tuotantoprosessit asiakkaan ongelmat jakelu ja markkinointi panosten hankintalähteet rahoituslähteet alan avainhenkilöt kilpailu B. Oikeudellinen hallinta varallisuus ja fyysiset resurssit patentit ja oikeudet yliopiston/tutkimus/yksikön laitteistojen käyttöoikeus   kelpoisuus saada julkista kehitysavustusta ja -lainaa

Kilpailuedun löytäminen A. Ylivoimainen tuote uusi tuote markkinoille asiakassegmentin ideointi B. Paras tuote tietylle asiakassegmentille toivottujen tuote- ja palveluominaisuuksien lisäys eli tuotedifferointi yhdistyneenä asiakassegmentointiin C. Halvin tuote tietyille markkinoille kustannustehokkaan ratkaisun löytäminen tuotetta tai prosesseja muuttamalla ja kehittämällä (volyymituote)

 

 

Mahdollisuuksien keksiminen ja yrityksen perustaminen: Toiminnallisten ratkaisujen hakeminen

 

Alihankinta   verkosto tietojen vaihto

Valmistus   ydinprosessit oppimiskäyrä

Arvoketjuvalinnat   asiakastarve tuotekonsepti teknologiatiedot rahoituslähteet avainhenkilöt uudet sovellusalueet

Markkinointi   omat ratkaisut OEM vahva partneri tuotemerkit

 

 

Onnistuminen ja kehittyminen alan parhaimmistoon   onnistuneen toiminnallisen ratkaisun löytäminen: positiivisen kassavirran syntyminen kasvavan volyymin ja toiston kautta tapahtuva prosessien ja toimintatapojen oppiminen, kustannustehokkuus kansainvälistyminen markkinoinnissa mahdollistaa tarvittavan kasvun, joka on usein välttämätön kestävän markkina-aseman säilyttämiseksi, globaalit markkinakiilat tuotesovellusten ja markkinoinnin samanaikainen kehittäminen suuret volyymit mahdollistavat jatkuvan tuotekehityksen ja panostuksen markkinointiin ja tuotemerkin luomiseen: tunnettuus kasvu luo potentiaalisille kilpailijoille markkinaesteitä: suuri markkinaosuus, hyvä kannattavuus tuotteiden laadun jatkuva parantaminen mahdollistaa markkina-aseman vahvistamisen ja henkilökunnan tuen: positiivinen kierre hyvät tulevaisuuden odotukset mahdollistavat riskirahoituksen saannin ja yrityksen arvon kasvun: tulevaisuuden diskonttaus

Voittajayrityksenä toiminen   ydinosaamisen ja ydinprosessien ylläpitäminen ja kehittäminen edelleen oikein mitoitetulla tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalla tarvittaessa toimintatapojen uudelleenjärjestely johtamisresursseista huolehtiminen vallattujen asemien puolustaminen globaalisti uusien sovellusten ja kohderyhmien oikea-aikainen haltuunotto investointien ja rahoituksen tasapainon ylläpito

 

Liiketoimintaresurssien ja kompetenssien portfoliotasapaino: Korvaus, lisäys ja laadullinen parantaminen

 

 

3. TEHTÄVIÄ

 

1.  Laadi liike-idea ja mieti yrityksellesi kilpailustrategia, sekä yritysmuoto. Perustele valintasi.

2. Tutki seuraavia kotisivuja ja tee yhteenveto esim. jostain seuraavista aiheista tai voit valita oman aiheen mielenkiintosi mukaan

- tutki kaupparekisteri-ilmoitukselle asetettavia vaatimuksia

- tutki, mitä yrityksen veroilmoitukselta vaaditaan

- aloittavan yrityksen tuet :

Patentti- ja rekisterihallitus: www.prh.fi

Verotus: www.vero.fi

Rahoitus: www.finnvera.fi

Tästä alkuun