Laskentatoimi

 

Kuvaus

Yritys

Laskentatoimi

Markkinointi

 

Sisällysluettelo:

1.	Yrityksen laskentatoimi
1.1	Johdanto
2.	Laskentatoimi
3.	Kustannuslaskenta
3.1	Kustannuskäsitteitä
3.2	Kustannuslaskennan yleinen kulku
3.2.1	Kustannuslajilaskenta
3.2.2	Kustannuspaikkalaskenta
3.2.3	Kustannusten kohdistaminen kustannuspaikoille
3.2.4	Apukustannuspaikkojen kustannusten siirtäminen pääkustannuspaikoille
4.	Suoritekohtainen laskenta
4.1	Suoritekalkyylit
4.2	Kalkyylien vertailu
4.3	Valmistusarvo ja omakustannusarvo
5.	Analyyttinen tuloslaskenta, Katetuottolaskenta
5.1	Katetuottolaskennan tunnusluvut
6.	Vaihtoehtolaskelmat
6.1	Suoritevalinta
7.	Hinnoittelu
8.	Tehtäviä

Kirjallisuus:

Uusi-Rauva, Haverila, Kouri: Teollisuustalous

 

1. Yrityksen laskentatoimi 1.1 Johdanto Yrityksen tehtävänä kansantaloudessa on saada aikaan hyödykkeitä (tavaroita tai palveluja) eli suoritteita. Jotta näitä saadaan aikaan, tarvitaan tuotannontekijöitä. Tuotannontekijöitä ovat esim. työntekijät, rakennukset, raaka-aineet. Yrityksessä pyritään mahdollisimman suureen tuotokseen mahdollisimman pienin panoksin eli kustannustehokkuuteen. Yrityksen talousprosessi syntyy, kun edellä mainittuja suoritteita myydään suorite-markkinoille, mistä myyntitulona saatavalla rahalla ja osittain rahoitusmarkkinoilta saatavilla rahoilla peitetään suoritteiden valmistuksen aiheuttamat kustannukset ja saadaan haluttu voitto. Yrityksen reaaliprosessi tarkoittaa varsinaista tuotantotoimintaa - tuotannontekijöiden hankkimista tuotannontekijämarkkinoilta ja niiden avulla tapahtuvaa suoritteiden aikaansaamista ja edelleen suoritteiden myyntiä suoritemarkkinoille.   Rahaprosessi kuvaa rahavirtaa suoritemarkkinoilta yrityksen kassan kautta tuotannontekijämarkkinoille.  Peruskäsitteet suoritteet tuotot (suorite x yksikköhinta) tuotannontekijät (lyhytvaikutteiset esim. raaka-aineet sekä pitkävaikutteiset esim. koneet ja tilat) kapasiteetti, toiminta-aste, toimintasuhde kustannukset (toiminta-asteesta riippuvat eli muuttuvat kustannukset sekä toiminta-asteesta riippumattomat eli kiinteät kustannukset)

Kuva 1. Yrityksen talousprosessi

                                                    Reaaliprosessi 

 

                                                    Rahaprosessi

 

2. Laskentatoimi Laskentatoimi on järjestelmä ja kieli, jonka tehtävänä on tuottaa päätöksentekoon tarvittavaa informaatiota ja jonka avulla yrityksessä kommunikoidaan, yritystä ohjataan, tavoitteista tehdään vertailukelpoisia sekä toiminnan tuloksista raportoidaan sidosryhmille. Laskentatoimi jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen Ulkoinen laskentatoimi Sisäinen laskentatoimi Rahoitus   Laskentatoimen tehtäviä ovat: Rekisteröinti- ja tuloksen laskemistehtävä Hyväksikäyttötehtävä           Ulkoinen laskentatoimi liikekirjanpito ja tilinpäätös Sisäinen laskentatoimi eli johdon laskentatoimi katetuottolaskenta kustannuslaskenta hinnoittelu budjetointi investointilaskelmat   Tuottaa lähinnä tuloksenjakolaskelmia ja ulkoisia raportteja. Ongelmanratkaisut pitkälti lainsäädännöllä normitettuja. Ulkoisen laskentatoimen tiedot ovat verotuksen perustana. Ulkoista laskentatointa säätelee mm. kirjanpitolaki ja –asetus yhtiölainsäädäntö verolait hyvä kirjanpitotapa   Tuottaa päätöksentekoa, toiminnan ohjausta ja valvontaa avustavia laskelmia. Ongelmanratkaisuja ei ole normitettu.

 

 2 Kuva Laskelmien systematiikka

	Laskelman tyyppi	Laskelman nimitys	Laskelman tarkoitus
Sisäinen laskentatoimi tai yritysjohdon laskentatoimi	Suunnittelua avustavat laskelmat	Vaihtoehtolaskelmat	Valinta
		Tavoitelaskelmat	Toiminnan ohjaaminen
	Valvontaa avustavat lask.	Tarkkailulaskelmat
	Tiedottamista avustavat laskelmat	Informointilaskelmat	Ympäristöön vaikuttaminen
Ulkoinen laskentatoimi tai rahoituksen laskentatoimi			Tilastointi
	Tuloksen jakamista avustavat laskelmat	Tuloksenjakolaskelmat	Tuloksen jakaminen

  

 

3. Kustannuslaskenta Kustannuslaskennan tehtävänä/ tavoitteena on suoritekohtaisten kustannusten selvittäminen päätöksenteon perustaksi. Näitä tietoja tarvitaan:   ennakkolaskelmat tarjouksenteon ja hinnoittelun perustaksi  jälkilaskelmia jo aikaansaatujen suoritteiden kustannusten selvittämiseksi yrityksen tuloksen laskemiseen varastojen inventaarioarvojen selvittämiseen tehokkuuden ja kannattavuuden tarkkailuun Selvitetään, mitkä kustannukset ovat aiheutuneet tiettyjen suoritteiden aikaansaamisesta tai tiettyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Tavoitteena aiheuttamisperiaatteen noudattaminen.   3.1. Kustannuskäsitteitä Kirjanpidossa käytettyjen käsitteiden meno ja kulu sijasta käytetään sisäisessä laskennassa käsitettä kustannus. Kustannukset ovat suoritteiden aikaansaamiseksi tehtyjä taloudellisia uhrauksia. Kulujen ja kustannusten eroja ovat seuraavat: - kulujen määrittäminen perustuu sääntöihin (mm. kirjanpitolaki ja –asetus) - kustannus on todellinen tuotannontekijöiden rahassa mitattu käyttö - laajuusero: liikekirjanpidossa saattaa esiintyä kuluja, jotka eivät ole kustannuksia ja toisaalta on myös kustannuksia, jotka eivät ole kuluja - jaksotusero: esim. kokonaispoistot ovat kirjanpidossa yleensä verotuksen pohjalta, operatiivisissa laskelmissa kiinnostaa todellinen tulos/tilanne - arvostusero: liikekirjanpidossa yleensä hankintameno, sisäisessä laskennassa järkevä hinta (jälleenhankintahinta) Muuttuvat kustannukset (mukut) - ovat suoraan riippuvaisia tuotannon määrästä eli ne muuttuvat yrityksen toiminta-asteen mukaan - esim. raaka-aineet, valmistuksen palkat, koneiden huolto ja korjaus, käyttötarvikkeet jne. Kiinteät kustannukset (kikut) - yrityksen tuotantomäärästä ja toiminta-asteesta riippumattomat kustannukset - ns. kapasiteettikustannuksia eli ne syntyvät tietyn kapasiteetin ylläpitämisestä - esim. pitkävaikutteiset tuotannonvälineet, vuokrat, lämmitys, siivous, kiinteät palkat, jne. Kokonaiskustannukset Kokonaiskustannukset (Kokut)= Mukut + Kikut Kun lasketaan yhteen muuttuvat ja kiinteät kustannukset tietyltä ajanjaksolta, saadaan kokonaiskustannukset Yksikkökustannukset - jakamalla kokonaiskustannukset vastaavalla suoritemäärällä saadaan laskettua keskimääräiset yksikkökustannukset - usein lasketaan myös keskimääräiset muuttuvat ja kiinteät yksikkökustannukset Rajakustannukset Rajakustannuksilla tarkoitetaan sitä kustannusten lisäystä, joka aiheutuu kun toiminta-astetta nostetaan yhdellä yksiköllä. Rajakustannusten määrittäminen käytännössä on usein lähes mahdotonta ja siksi joudutaankin turvautumaan likiarvoon. Tasasuhteisesti muuttuvissa kustannuksissa rajakustannus on juuri muuttuvan yksikkökustannuksen suuruinen. Rajakustannukset = ne kust. jotka aiheutuvat kun toiminta-astetta nostetaan yhdellä yksiköllä Kapasiteetti         - maksimi suoritemäärä jonain ajanjaksona Toiminta-aste - toteutunut suoritemäärä

3.2 Kustannuslaskennan yleinen kulku

 

Kustannuslajit:		Kustannuspaikat:	Suoritekustannukset:
Aineskustannukset	välittömät	---------->	SUORITE
	välilliset   ----->	Kustannuspaikat ------> (yleiskustannuslisät)
Palkkakustannukset	välittömät	---------->
	välilliset   ----->	Kustannuspaikat ------> (yleiskustannuslisät)
Muut kustannukset	välittömät	---------->
	välilliset   ----->	Kustannuspaikat ------> (yleiskustannuslisät)

 

3.2.1 Kustannuslajilaskenta Kustannukset ryhmitellään aina ensin kustannuslajeittain. Kustannuslajien määrä vaihtelee yrityksen koosta riippuen. Työkustannukset (palkat sosiaalikustannuksineen)       Aineskustannukset Aineskustannusten arvostus:   Alkuperäinen hankintahinta Fifo; first in - first out Lifo; last in - last out painotettu keskihinta juokseva keskihinta Jälleenhankintahinta Standardihinta       Muut lyhytvaikutteisten tuotannontekijöiden kustannukset (tarvikekustannukset, vuokrat yms.) Pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden kustannukset:   Korot mitkä korot sisällytetään laskelmiin, mikä on korkokustannusten laskemisperuste, mitä korkokantaa käytetään Poistot miten poistot määritellään sisäisessä laskennassa -> hankintahinta - jälleenhankintahinta   3.2.2 Kustannuspaikkalaskenta Kustannuspaikkalaskennan tarkoituksena on: Ryhmittelemällä kustannukset vastuualueittain on mahdollista verrata syntyneitä kustannuksia aikaansaatuihin suoritteisiin. Tämä helpottaa toiminnan tarkkailua. Kustannusten jakaminen vastuualueittain helpottaa kustannusten kohdistamista suoritteille ja hankkeille. Näin saadaan selville suoritteiden omakustannushinnat ja voidaan selvittää tuote- ja hankekohtainen kannattavuus. Kustannuspaikka on jonkun syyn perusteella erotettu osa, jossa tapahtuvan toiminnan kustannukset halutaan selvittää erikseen. Yrityksen kustannuspaikkajako on yrityskohtainen asia, jossa on hyvä noudattaa muutamia periaatteita: Laajuus, tarkkaa tietoa kohtuullisella työllä Kustannuspaikkojen väliset rajat on määriteltävä tarkasti ja niiden tulee noudattaa organisaation vastuunjakoa Rajaus siten, että kustannusten ja suoritteiden välinen riippuvuus on mahdollisimman selvä Ryhmittely tehdään sen mukaan, miten niissä tapahtuva toiminta liittyy lopullisten suoritteiden aikaansaamiseen: Pääkustannuspaikat     toiminta kohdistuu suoraan lopullisten tuotteiden aikaansaamiseen kustannukset kohdistetaan suoraan suoritteille esim. huonekalutehtaassa höyläämö ja kokoonpano-osasto   Apukustannuspaikat avustavat pääkustannuspaikkoja tai luovat toiminnalle yleisiä edellytyksiä esim. korjaus- ja huolto-osasto ja tehdaskiinteistö apukustannuspaikkojen kustannukset kohdistetaan pääkustannuspaikoille, josta ne jaetaan edelleen suoritteille   Ryhmittely tuotantoprosessissa esiintyvien toimintojen mukaan: Ainekustannuspaikat Valmistuksen kustannuspaikat (valmistuksen pää- ja apukustannuspaikat) Markkinoinnin kustannuspaikat Tutkimus- ja suunnittelutoiminnan kustannuspaikat Hallinnon kustannuspaikat Yleiset kustannuspaikat   3.2.3 Kustannusten kohdistaminen kustannuspaikoille Kustannukset ryhmitellään välittömiin ja välillisiin kustannuksiin. Välittömät kustannukset kohdistetaan suoraan niille suoritteille, joista ne ovat aiheutuneet (aiheuttamisperiaate), nämä kustannukset ovat useimmiten samalla myös muuttuvia kustannuksia (raaka-aineet, valmistuksen palkat). Välilliset kustannukset ovat useiden suoritteiden yhteisesti aiheuttamia ja täten niitä ei voida suoraan kohdistaa tietylle tuotteelle, näistä kustannuksista käytetään myös nimitystä yleiskustannukset. Nämä voivat olla luonteeltaan sekä muuttuvia että kiinteitä kustannuksia. Tyypillisiä yleiskustannuksia ovat hallinnon kustannukset ja pääomakustannukset.   3.2.4 Apukustannuspaikkojen kustannusten siirtäminen pääkustannuspaikoille Apuosastojen tuottamia palveluksia ja /tai välituotteita kutsutaan sisäisiksi suoritteiksi, esim. kuljetus ja huolto. Niiden kustannukset siirretään pääkustannuspaikoille siinä suhteessa, kuin ne ovat käyttäneet apuosaston aikaansaamia sisäisiä suoritteita. Osa kustannuksista on sellaisia, ettei niitä voida jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti järkevästi, nämä kustannukset otetaan huomioon laskettaessa yleiskustannuslisiä (yk-lisät) tuotteille.   4. Suoritekohtainen laskenta Suoritekohtaisen laskennan tavoitteita ovat: varastojen inventointi hinnoittelun avustaminen kannattavuuslaskelmat ja –vertailut valmistusmenetelmien edullisuusvertailut   4.1 Suoritekalkyylit Minimikalkyyli = Laskentakauden mukut  Suoritemäärä Keskimääräiskalkyyli = Laskentakauden kokut  Suoritemäärä Normaalikalkyyli =   Laskentakauden mukut  + Laskentakauden kikut Todellinen suoritemäärä     Normaali suoritemäärä   Esim. Yrityksen     Mukut 22 500                     + Kikut 10 000                     Kokut 32 500   Toiminta-aste on 4 500 kpl, normaali toiminta-aste (kapasiteetti) 4 800 kpl 1. Minimikalkyyli = 22 500 / 4 500 = 5 e/kpl 2. Keskimääräiskalkyyli = 32 500 / 4 500 = 7,22 e/kpl 3. Normaalikalkyyli = 22 500 / 4 500 + 10 000/ 4 800 = 7.08 e/kpl   4.2 Kalkyylien vertailu Eri tarpeisiin on hyvä olla käytettävissä eri kalkyylit, sillä vaikka minimikalkyyli kuvaakin parhaiten yksittäisen suoritteen aiheuttamia kustannuksia, on myös kiinteät kustannukset kyettävä kattamaan, nämä huomioidaan keskimääräis- ja normaalikalkyylissa. Minikalkyyli sopii hyvin hinnoitteluun. Keskimääräiskalkyyli on hyvin johdonmukainen ja hyvä laskelma toimittaessa normaali toiminta-asteella, mutta vajaa kapasiteetilla toimittaessa yritys voi normaalikalkyylillä hinnoitella itsensä ulos markkinoilta (hinnankorotuskierre). Normaalikalkyylin etuna on, että se eliminoi toiminta-asteen voimakkaiden vaihteluiden vaikutusta. Mikäli tuotteen kustannuksia laskettaessa huomioidaan ainoastaan valmistuksen kustannukset saadaan valmistusarvo. Jos taas mukaan otetaan kaikki kustannukset saadaan laskettua omakustannusarvo.   4.3 Valmistusarvo ja omakustannusarvo Valmistusarvoa (VA) laskettaessa huomioidaan vain tuotteen valmistuskustannukset kun taas omakustannusarvoa (OKA) laskettaessa otetaan huomioon myös markkinoinnin ja hallinnon kustannukset. Minimivalmistusarvo (MVA): mukana vain valmistuksen mukut Valmistusarvo (VA): mukana valmistuksen mukut ja kikut  Normaalivalmistusarvo (NVA): mukana valmistuksen mukut ja kikut   MVA = valmistuksen mukut  toteutunut kpl VA = valmistuksen kokut toteutunut kpl NVA = valmistuksen mukut + valmistuksen kikut  toteutunut kpl                 normaali kpl   Minimi omakustannusarvo (MOKA): mukana valmistuksen, markkinoinnin ja hallinnon mukut Omakustannusarvo (OKA): mukana valmistuksen, markkinoinnin ja hallinnon mukut ja kikut   MOKA = valmistuksen + markkinoinnin + hallinnon mukut  toteutunut kpl OKA = valmistuksen + markkinnoinnin + hallinnon kokut toteutunut kpl   5. Analyyttinen tuloslaskenta, Katetuottolaskenta Analyyttisen tuloslaskennan näkökulma on jatkaa liiketoiminnan laajentamista tai supistamista niin kauan kuin se kasvattaa kokonaishyötyä. Analyyttisen tuloslaskennan näkökulma on lyhyt ja sitä käytetäänkin lähinnä lyhyen aikavälin kannattavuuden muutosten syiden analysointiin. Katetuottolaskennassa tehdään laskentaa yksinkertaistava oletus kustannus- ja tuottofunktion lineaarisuudesta. Katetuottolaskenta: Tuotot - mukut              KATETUOTTO - kikut                 TULOS   Katetuotto (-prosentti) kuvaa yrityksen kannattavuutta, se kertoo paljonko jokaisesta myyntieurosta jää kiinteiden kulujen ja voiton kattamiseen. Esim. Veroton myynti 200 kpl Myyntihinta 27 euroa Katetuotto 40 %       Liikevaihto 5 400     - mukut 3 240 (60 %)               Katetuotto 2 160 (40 %)   Katetuottolaskennan perusolettamuksena on, että kustannukset voidaan jakaa muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. Muuttuvien kustannusten oletetaan muuttuvan tasasuhteisesti ja kiinteät oletetaan todellakin kiinteiksi, muuttumattomiksi. Todellisuudessahan näin ei välttämättä ole, sillä esim. muuttuvat raaka-aine kustannukset saattavat tietyn kpl määrän jälkeen vaikkapa paljousalennuksen takia olla edullisemmat yhtä kappaletta kohden (kustannukset/kpl) ja toisaalta pitkällä aikaulottuvuudella mitkään kustannukset eivät ole kiinteitä. Myös tuotot oletetaan tasasuhteisiksi. Kolmas oletus on se, että tuotannontekijöiden hankintahinnat ja suoritteiden myyntihinnat ovat toiminta-asteesta riippumattomia ja vakioita. Lisäksi oletetaan, että toiminta-astetta voidaan mitata yhdellä mittayksiköllä.   5.1 Katetuottolaskennan tunnusluvut Katetuotto - tuotot – mukut - tulisi olla aina positiivinen     Katetuottoprosentti (KTP) - ilmaisee katetuoton prosenteissa suhteessa yrityksen liikevaihtoon. KTP kertoo mikä osa tuotteen tai koko yrityksen tuotoista jää kiinteiden kulujen ja voiton kattamiseen. Toiminta-asteen muutokset eivät vaikuta katetuottoon.   KTP= Katetuotto / Liikevaihto x 100 Kriittinen piste (KRP) On se myynnin määrä, jolla toimintamme tuottaa nollatuloksen eli se kertoo minimimyyntimäärän, joka on saavutettava. Se lasketaan seuraavasti KRP= Kikut / KTP  x 100 Varmuusmarginaali (VM) Kertoo paljonko toteutunut myynti ylittää kriittisen pisteen myynnin eli paljonko on "pelivaraa" VM= toteutunut liikevaihto – kriittisen pisteen liikevaihto VMP= VM / Liikevaihto x 100 Katetuottoanalyysissä saadaan helposti ja selvässä muodossa esille eri tulostekijöiden muutosten vaikutus yrityksen kannattavuuteen. Tulostekijöitä ovat: toiminta-aste myyntihinnat mukut kikut Esim. Tulostekijöiden vaikutus yrityksen kannattavuuteen     1 2 3 4   Päättyneen kauden luvut Myyntihinta laskee 5% (85,5) Mukut laskevat 10 % Kikut nousevat  2000 Liikevaihto 54 000 51 300 54 000 54 000  - Mukut 32 400 32 400 29 160 32 400  = Katetuotto 21 600 18 900 24 840 21 600  - Kikut 17 200 17 200 17 200 19 200   = Tulos 4 400 1 700 7 640 2 400 KTP 40 % 36,8 % 46 % 40 % KRP 43 000 46 700 37 400 48 000 KRP kpl 478 546 416 533 VMP 20 % 9 % 31 % 11 %     Yrityksessä, jossa on useita tuotelinjoja tai osastoja, ei pelkkä yrityksen kannattavuustarkkailu riitä, vaan on seurattava myös eri osastojen ja tuotelinjojen kannattavuutta. Kustannukset jaetaan osastoille ja tuotelinjoille aiheuttamisperiaatetta noudattaen niin pitkälle kuin mahdollista. Yrityksellä voi olla sekä muuttuvia että kiinteitä erilliskustannuksia, jotka on kohdistettava eri osastoille. Kun kullekin osastolle on kohdistettu kaikki sen omat kustannukset, osoittaa osaston nettomyynnin ja kustannusten välinen erotus sen katteen, jonka kyseinen osasto on antanut koko yrityksen yhteisille kustannuksille. Osastojen lisäksi puhutaankin tulosyksiköistä, jotka ovat yksikköjä, joiden tulos voidaan erikseen selvittää.   Tulosyksikön tuloslaskelma muodostuu seuraavasti: Tulosyksikön tuotot - Tulosyksikön erilliskustannukset Tulosyksikön erillistulos - Osuus yhteisistä kustannuksista = Tulosyksikön tulos ennen poistoja ja korkokustannuksia - poistot - korot = Tulosyksikön nettotulos   6. Vaihtoehtolaskelmat     6.1 Suoritevalinta Suoritevalinta tulee kysymykseen esim. silloin, kun yritys harkitsee uuden tuotteen ottamista tuotanto-ohjelmaan. Se on mahdollista, jos kapasiteettiä on käyttämättä tai tuote korvaa jonkun vanhan tuotteen. Kun suoritevalintaa tehdään on hyvä tietää sekä vanhojen että uusien tuotteiden keskinäinen edullisuusjärjestys. Tuotteiden valinnassa on syytä ottaa huomioon myös muita tekijöitä pelkän euro määräisen katetuoton tai katetuottoprosentin ohella. Huomioon on otettava ainakin resurssien raaka-aine ja aika niukkuus. Esimerkki suoritevalinnasta katetuottolaskennan avulla:     Tuote A B C D Myyntihinta 30 50 90 150 Minimivalmistusarvo 19 30 49 100 Katetuotto (KT) 11 20 41 50 KTP 37 % 40 % 46 % 33 %           Edullisuusjärjestys:         1. Myydään sama kpl-määrä peruste: KT/kpl 4 3 2 1 2. Myydään samalla euromäärällä peruste: KTP 3 2 1 4 3. Raaka-ainetta on käytettävissä rajoitettu määrä peruste: KT/ainesmäärä ainesmenekki: 2kg/kpl 3,5 kg/kpl 8,5 kg/kpl 10 kg/kpl 11 / 2 = 5,5 20 / 3,5 = 5,71 41 / 8,5 = 4,82 50 / 10 = 5 2 1 4 3 4. Koneistustunteja on käytettävissä rajoitettu määrä peruste: KT / koneistusaika koneistusaika: 3 min/kpl 7 min/kpl 12 min/kpl 14 min/kpl 11 / 3 =3,67 20 / 7 = 2,86 41 / 12 = 3,42 50 / 14 = 3,57 1 4 3 2

7. Hinnan asettaminen

Perinteisesti hinnoittelussa on käytetty kahta menetelmää: A. Voittolisähinnoittelu Perusajatuksena on, että tuotteen hinnan on katettava tuotteen omakustannusarvo (OKA, eli kaikki tuotteen aiheuttamat kustannukset) ja annettava lisäksi oma osuutensa yrityksen tavoitevoittoon. Voittolisä =  Tavoitevoitto x 100  Kokut

 

Esimerkki voittolisähinnoittelusta:   Aineskustannukset - välittömät ainekset 1 000,00 - ainelisä 7 %      70,00 1070,00 1 -osaston valmistuskustannukset - välittömät palkat 5 h x 42,00    210,00 - valmistuslisä 105 %    220,50    430,50 2 -osaston valmistuskustannukset - välittömät palkat 7,5 h x 40,00    300,00 - valmistuslisä 110 %    330,00    630,00 Valmistusarvo 2 130,50 Markkinoinnin ja hallinnon lisä 28 %    596,54 Omakustannusarvo 2 727,04 Voittolisä 9,8%    267,25 Tavoitehinta (veroton) 2 994,29

 

B. Katetuottohinnoittelu Katetuottohinnoittelu pohjautuu katetuottolaskentaan. Tuotteen hinnan on katettava tuotteen muuttuvat kustannukset ja lisäksi tuotteista saaduilla katetuotoilla on kyettävä kattamaan myös kiinteät kustannukset ja voitonjako. Katetarve = Kikut + Tavoitetuotto Hinnoittelukaava: Tuotteen mukut + Katetuottotavoite MYYNTIHINTA (veroton) + Arvonlisävero VEROLLINEN MYYNTIHINTA

Veroton myyntihinta: Veroton myyntihinta = 100 x suoritteen mukut         (100 - KTP) Esimerkki katetuottohinnoittelusta: Ainekustannukset  - välittömät ainekset 1 000,00  - ainelisä      30,00 1 030,00 1 -osaston valmistuskustannukset  - välittömät palkat 5 h x 42,00    210,00  - valmistuslisä 50 %    105,00    315,00 2 -osaston valmistuskustannukset  - välittömät palkat 7,5 h x 40,00    300,00  - valmistuslisä 52 %    156,00    456,00 Minimivalmistusarvo (minimihinta) 1 801,00 Tavoitekate 12,5 h x 91,20 1 140,00 Tavoitehinta (veroton) 2 941,00

C. Hinnoittelukerroin Vähittäiskaupassa käytetään yleisesti ns. hinnoitelukerrointa, jonka avulla rutiinihinnoittelu käy nopeasti ja vaivattomasti. hinnoittelukertoimella tarkoitetaan lukua, jolla tavaran hankintahinta kerrotaan myyntihinnan saamiseksi. Kerroin= 100/(100-KTP)   Kerroin Katetuotto 1,2 16,7 1,4 28,6 1,6 37,5 1,8 44,4 2,0 50,0

 

 

 

 

8. TEHTÄVIÄ

Luvut 1-4

1. Vaatealan yrityksessä, Nova-Muoti Oy:ssä, on valmistusosastolla kerätty seuraavia kustannuseriä. Jaottele kustannukset muuttuviin kustannuksiin ja kiinteisiin kustannuksiin.   Raaka-aineet Puolivalmisteet   Valmistuspalkat + sotut   Toimihenkilöiden palkat + sotut   Hallinnon ja markkinoiden kulut   Korjaamon veloitukset   Energian kulutus   Koneista aiheutuvat pitkäaikaiset kulut   Kiinteistön kustannukset   Terveydenhuollon kustannukset   Lisäainekustannukset     2. Suunnittelukohteen kiinteät kustannukset ovat 24 000,- ja muuttuvat valmistuskustannukset 6 000,-. Hinnoittelussa tuotteen valmistusarvoon lisätään voittolisä 20 % ja näin saatuun hintaan alv 22%. Mikä on tuotteen kaikki kustannukset kattava myyntihinta, jos toiminta-aste on a) 2 kpl b) 8 kpl c) 20 kpl d) 30 kpl   3. Raaka-aineesta nro 105 on viime vuodelta seuraavat varastotiedot: 01.01 Alkuvarasto 15 kg á 30,- 25.01 käyttö 10 kg 15.02 saapunut 25 kg á 35,- 30.03 käyttö 20 kg 15.07 saapunut 35 kg á 40,- 15.10 käyttö 40 kg 15.12 saapunut 20 kg á 45,- Selvitä käytön kustannukset a) FIFO -menetelmällä b) LIFO -menetelmällä   4. Raakarauta Oy:n terästehtaan keskimääräinen tuotanto oli 2230 tonnia vuorokaudessa. Onnistuneiden laiteparannusten avulla vuorokausituotanto nousi 2960 tonniin/vrk. Parantuneesta tuotannonsuunnittelusta sekä ainekäytöstä johtuen mukut ovat edelleen 4 370 000,- ja kikut 1 384 000,-  Laske terästonnin arvo muutosten jälkeen:    a) minimikalkkyylin   b) keskimääräiskalkkyylin   c) normaalikalkkyylin mukaisesti   Kuinka paljon yksikkökustannukset pienenivät? 5. Peltipurkkeja valmistavalla yrityksellä oli laskentakautena ollut muuttuvia kustannuksia 20 000,- ja kiinteitä kustannuksia 12 000,-. Laskentakaudella valmistui 8 000 purkkia, mikä on 80 % normaalista. Laske valmistuskustannukset a) minimikalkyylin b) keskimääräiskalkyylin c) normaalikalkyylin perusteella 6. Yrityksen kapasiteetti on 10 000 kpl kuukaudessa. Lokakuun tuotanto oli 6 500 kpl ja kokonaiskustannukset 113 000,-. Marraskuun tuotanto oli 8 000 kpl ja kokonaiskustannukset 131 000,-  Laadi yhden tuotteen minimi-, keskimääräis- ja normaalikalkyylit   7. Yritys valmisti vain yhtä tuotetta. Eräällä laskentakaudella kustannukset olivat seuraavat:  - valmistuksen mukut 485 000,-  - valmistuksen kikut 210 000,-  - markkinoinnin ja hallinnon kustannukset (kikuja) 125 000,-   Yritys valmistaa laskentakaudessa normaalisti 1 000 tuotetta. Nyt oli valmistunut 600 tuotetta. a) MVA b) VA c) NVA d) OKA e) NOKA 8. Yhtä tuotetta valmistavalla yrityksellä oli eräänä kuukautena ollut kustannuksia seuraavasti: Valmistuspalkat 650 000 Valmistuspalkkojen sotut 250 000 Raaka-ainekustannukset 520 000 Valmistuksen energia 45 000 Huolto ja korjaus 35 000 Valmistuksen kikut 400 000 Hallinnon palkat 160 000 Markkinointikustannukset 75 000 Muut hallinnon ja markkinoinnin kustannukset 280 000 Tuotettaan yritys valmisti normaalisti kuukaudessa 12 000 kpl. Kyseisenä kuukautena oli valmistunut 8 000 kpl. Laske valmistus ja omakustannusarvot. Luvut 5-6 1. Erään yrityksen tilinpäätöksestä poimittiin seuraavat tiedot: Tilinpäätöstietoja                                                                                  Liikevaihto                                                                       2 126 100 Aineet ja tarvikkeet      1 378 500 Valmistuksen palkat     173 200   Valmistuksen sotut 39 300 Hallinnon palkat    101 100 Hallinnon sotut  22 000   Markkinointi ja edustus  14 000   Rakennusten hoitokulut 71 400   Muut kulut     40 000 Vakuutukset  11 600   Tietoliikennekulut  22 200   Laske yrityksen   a) Katetuotto (KT)   b) Katetuottoprosentti (KTP)   c) Kriittinen piste (KRP)   d) Voitto   e) Varmuusmarginaali   f) Varmuusmarginaaliprosentti   g) Paljonko myynti voi laskea varmuusmarginaalin puitteissa?   2. Kikut ovat 30 000,-  ja katetuottoprosentti 40   a) Mikä on kriittisen pisteen myynti?   b) Kuinka suuri on myynnin oltava, että voittoa tulisi 2 000,   3. Päätät perustaa yrityksen. Kustannukset/ kk ovat seuraavat:   vuokra                                   600,-   palkat                                  1100,-   poistot                                   150,-   korot                                     200,-   muut kikut                               50,-   Kauppaliikkeissä luetaan mukuihin vain tavaroiden hankintamenot. Mikä on yrityksen kriittinenpiste kuukaudessa, kun alan katetuotto on keskimäärin 35%? Paljonko pitää myydä päivässä (kuukaudessa keskimäärin 25 myyntipv), että voittoa tulisi kuukaudessa 2000,- ?              4.  Päätät perustaa kirjakaupan. Kikut ovat laskelmiesi mukaan kuukaudessa:  vuokra 1 000,- palkat 6 000,- poistot 1 000,- korot 1 800,- muut kikut 2 200,- Muuttuviin kustannuksiin luetaan vain tavarain hankintakustannukset. Kirjakaupan kateprosentiksi arvioidaan 22. Laske  a) Mikä on yrityksen kriittinen myynti kuukaudessa? b) Paljonko pitää myydä laskentakaudessa, jotta voittoa tulisi 4 000,-? c) Mikä on myynnin varmuusmarginaali, jos ensimmäisen kuukauden myynti on 100 000,-?   5.  Lukkoseppä harkitsee oman liikkeen perustamista. Hän laskee kikujen määräksi 14 000,-/kk, ja toimialalla arvioidaan keskimääräisen katetuottoprosentin olevan 28. a) Mikä on kriittinen myynti kuukaudessa? b) Kuinka suuri on myynnin oltava, jos lukkoseppä asettaa voittotavoitteeksi 7 000,-? c) Millainen myynti tarvitaan, jotta myynnin varmuusmarginaaliprosentti olisi 20?   6. Välinekorjaamon kiinteät kustannukset kuukaudessa ovat 55 000,- ja sen tulostavoite on 6 000,-. Välinekorjaamolla lasketaan työtunteja olevan noin 950 kuukaudessa. Tunnin hinta sosiaalikustannuksineen on 50,- a) Mikä on katetuoton tarve/kk ? b) Mikä on katetuoton tarve/h ? c) mikä on Välinekorjaamon arvonlisäverollinen (22%) tuntiveloitus?   7. Yritys harkitsee uuden sivumyymälän perustamista. Yrityksessä arvioidaan myymälään sitoutuvan rahoitus-, vaihto- ja käyttöomaisuutta 1 000 000,-. Tulostavoitteeksi sidotulle pääomalle asetetaan 15 %. Katetuottoprosentiksi arvioidaan 30. Kiinteiksi kustannuksiksi arvioidaan vuodessa 600 000,- a) Mikä on yrityksen katevaatimus kuukaudessa? b) Mikä on yrityksen tavoitemyynti kuukaudessa? 8. Puhvetti Ky:n  kikut/kk olivat 4 000,- ja tulostavoitteeksi asetettiin 1 600,-/kk. Tuotevalikoima oli seuraava:         Arvioitu myynti KTP Väkijuomat 6 600,- 30 % Virvokkeet 2 500,- 68 % Kahvi 1 000,- 90 % Tupakat 650,- 10 % Ruoka 5 600,-       a) Kuinka paljon pitäisi valikoimaan kuuluvan ruoan kateprosentin olla, jotta katetuottotavoite saavutettaisiin? b) Mikä on keskimääräinen katetuottoprosentti? c) Ellei anottua anniskeluoikeutta saadakaan, väkijuomien myynniksi (keskiolut) jää enää 1 600,- niiden kateprosentin ollessa edelleen 30 %. Kuinka paljon pitäisi ruoan myyntiä pystyä nostamaan, jos sillä yksinään jouduttaisiin hankkimaan puuttuva kate?   9. Puusepän verstas valmistaa pöytiä, hyllyjä ja lipastoja. Tuotteiden kannattavuudesta tiedetään seuraavaa:   Pöytä             Hylly          Lipasto            Myyntihinta    170  240    250 Raaka-aineet        35  40 45   Kustannuspaikkojen muuttuvat kustannukset   Sahaus + höyläys  50    75            70   Viimeistely  30    50     55     a) Laske tuotteiden katetuotot ja katetuottoprosentit.   b) Mikä on tuotteiden kannattavuusjärjestys, jos pulaa on   1. raaka-aineista   2. sahaus- ja höyläysosaston kapasiteetista   3. viimeistelyosaston kapasiteetista?                                                                                                            Luku 7 1. Yrityksen parhaan tuotteen katetuottoprosentti on 45. Yrityksen keskimääräinen katetuottoprosentti on 40. Nyt yritys aikoo ryhtyä tuomaan maahan ja myymään tuotetta X, jonka arvonlisäverollinen ostohinta on 201,30                               a) Mikä on tuotteen X hankintameno?   b) Mikä on pantava tuotteen X myyntihinnaksi, jos halutaan saavuttaa yrityksen keskimääräinen katetuottoprosentti?   c) laadi edellisen perusteella lennokin hinnoittelulaskelma     Hankintameno    Katetuotto   Veroton myyntihinta   Alv   Verollinen myyntihinta   Katetuottoprosentti     2. Yritys käyttää katetuotto hinnoittelussaan hinnoittelukerrointa. Kuinka suuri on hinnoittelukertoimen oltava, jos hinnoittelussa käytetään alla mainittuja katetuottoprosentteja vastaavia hinnoittelukertoimia?   Mikä olisi tuotteen X  hinta edellä mainittujen hinnoittelukertoimia käyttäen?   Katetuottoprosentti Hinnoittelukerroin Veroton hinta Alv Arvonlisäverollinen hinta 30 %         35 %         40 %         45 %         50 %                                                          3. Yrityksen katetuottolaskelma oli viime vuodelta seuraava:  Myyntituotot                        1 000 000   Mukut                                 - 750 000   Katetuotto                             250 000   Kikut                                  -  220 000   Voitto                                      30 000         a) Laske katetuottoprosentti   b) Ensi vuoden voittotavoitteeksi asetetaan 50 000,-  Muilta osin arviot ovat seuraavat: - kikujen arvioidaan nousevan 252 500,- - ostohintojen arvioidaan pysyvän ennallaan - myynnin määrällisen kasvun arvioidaan olevan 10% - hintoja nostetaan niin paljon, että tavoitteeseen päästään   c) Laadi tavoitteeksi asetettava katetuottolaskelma ensi vuotta varten   d) Kuinka suuri on tavoitteen mukainen katetuottoprosentti ja siihen perustuva hinnoittelukerroin?   e) Hinnoittele ensi vuotta varten tuote, jonka ostohinta on 750,-          4. Alla on esitetty yhdelle tuotteelle kohdistettavat kustannukset     AINEET       Raaka-aineet ja tarvikkeet  85,00     Ainelisä   8,50   OSA VALMISTUS                     Välittömät palkat    43,00     Yleiskustannukset 20%       Sotut välittöm. palkoista 70%     KOKOONPANO       Välittömät palkat (sis. Sotun)     19,00     Yleiskustannukset (4*3,-/h) 12,00   VALMISTUSARVO         Hallinnon ja markkinoinnin kust.    15 % valm.arvosta   OMAKUSTANNUSARVO       a) Hinnoittele tuote täyskatteellisella hinnoittelulla, voittolisä 15%                                  b) Hinnoittele tuote katetuottohinnoittelulla, katetavoite 60%

Tästä alkuun!